Lapsuus kulttuurin muutoksessa

Kulttuuri rakentuu monista eri palasista ja siihen vaikuttavat monet asiat ympäristössämme. Kulttuurieroja voi löytyä yhtä lailla paikkakunta- kuin jopa perhekohtaisesti. On helppo kulttuurista puhuttaessa ajatella, että se pitää sisällään ainoastaan eri maiden välisiä eroja. Tämä onkin helpompaa yleensä huomata, matkustaessa esimerkiksi Suomesta jonnekin eksoottisempaan kohteeseen. Kuitenkin itse olen huomannut puolisoni myötä, kuinka kulttuurieroja voi löytyä pelkästään jo Suomenkin sisältä. Kun itse perustaa oman perheensä vie omasta lapsuuden perheestään mukanaan, jopa tiedostamatta, sitä kulttuurin perinnettä, minkä olemme kokeneet toimivaksi. Pyrimme myös viimeiseen asti välttämään huonoksi todettuja malleja ja tapoja. Luomme näin ollen samalla myös itse uutta kulttuuria.

Nykyään lapsuutta pidetään mm. onnenaikana, seikkailuna, elämän perustana sekä matkana. Lapsuus ei ole kuitenkaan täysin samanlainen nykyään, kuin jopa vain parikymmentä vuotta taaksepäin katsoessa. Muutokset ovat tapahtuneet hurjan nopeaa tahtia. Kulttuurimme on visualisoitunut valtavasti. Tämä on vaikuttanut myös lapsuuteen. Entistä nuorempana lapset joutuvat käsittelemään heille kuulumattomia asioita. Tietoa on saatavilla helposti, mutta niin on myös kaikkea muuta. Mediakriittisyyttä ja medianlukutaitoa onkin nykyaikana jo lastenkin hyvä opetella, yhdessä vanhempiensa kanssa.

Tässä ajassa on vaarana, että lapsuus jää aivan liian lyhyeksi. Tämän vuoksi lasta on suojeltava haitallisilta sisällöiltä ja muistettava, että leikkiminen on lapsen tärkein tehtävä. Virikkeitä leikkeihin tarjoaa myös media sekä hyvässä että pahassa, joten siksi on tärkeää olla tietoinen, minkälaista sisältöä lapsi katsoo ja seuraa. Parhaimmillaan televisiosta katsottu lastenohjelma voi luoda hyvinkin rikkaat puitteet lapsen mielikuvituksessa leikeille. Myös päävastuu oman identiteetin rakentamisesta tuntuu olevan useimmiten pelkästään lapsella itsellään. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että lapsi saa ympäristöstään tukea identiteetin rakentumiseen esimerkiksi omilta vanhemmiltaan. Tiedon helposti saatavuus ei ole pelkästään huono asia: se voi auttaa oppimaan uutta. Esimerkiksi YouTubesta löytyy paljon ohjevideoita vaikkapa piirtämiseen. Tämä mahdollistaakin entistä helpommin ja vaivattomammin opettelemaan, vaikka kokonaan uuden taidon

seuraamalla tiettyjä videoita sekä ohjeita internetistä kotoa käsin ja tekemällä perässä.

Kun esillä oleva kulttuuri täyttyy tunteista, yksityinen elämä tyhjentyy tunteista. Esimerkkinä tästä tv-ohjelma, jossa lapsi on nähnyt huonoa käytöstä näytettävän hyväksyttynä käytöksenä. Lapsi saattaa omassa elämässään hyödyntää tätä tv-ohjelmassa nähtyä tapaa käyttäytyä, eikä kykene ymmärtämään tekojensa vääryyttä tai tuntemaan huonoa omatuntoa asiasta. Sitten on myös yksityisen ja julkisen rajan hämärtymistä. Esimerkiksi sosiaalisen median kautta tämä voi tuottaa lapsessa/nuoressa häpeää. Tableteille ja älypuhelimille on taas helppo ladata kaikenlaista sisältöä ja tylsää hetkeä ei tule. Kulttuurimme sisältää nykyään paljon erilaisia ärsykkeitä ja teknologia on keskeinen osa sitä. Vaikeaa onkin siksi nykyään rajata erilaisia ärsykkeitä, koska ne ovat niin keskeinen osa nykyaikaamme ja yhteiskuntaamme. Vaikka sisältö ei olisikaan varsinaisesti haitallista lapselle, on silti tärkeää muistaa rajata ruutuaikaa eli television, tietokoneen, pelikonsolin, tabletin ja älypuhelimen kohdilta. Kun ruutuaikaa vähennetään ja tilalle tulee esimerkiksi leikkiä, leipomista, askartelua, piirtämistä tai luonnossa retkeilyä varmistamme näin lapsellemme monipuolisen lapsuuden ja terveen kehityksen.

Nämä kaikki tiedot, neuvot ja ohjeet liittyen kasvatukseen, lapsuuteen ja vanhemmuuteen, mitä saamme vähän joka puolelta, ruokkivat valitettavasti myös yhtä asiaa: Suorituskeskeisyyttä. Suorituskeskeinen yhteiskunta vaikuttaa vanhempiin välillä liikaa. Onkin eräänlaisena vaarana, että turrumme tähän suorituskeskeiseen elämään. Siirrämme tätä kulttuuriperintöä myös eteenpäin omille lapsillemme, sen lisäksi, että teemme omasta elämästämme stressaavaa. Välillä siksi onkin hyvä vain hyväksyä se, että tekee parhaansa ja se riittää. Kaikkea ei tarvitse suorittaa, eikä kaiken pidä aina sujua täydellisesti. Kulttuuri on aina elänyt ja muuttunut aikakausien mukaan. Ja niin se tulee tekemään jatkossakin. Muutos ei ole pelkästään huono asia, vaan sen mukana tulee useimmiten myös positiivisia asioita. Muistetaan siis nauttia kulttuurin muutoksen tuomista positiivisista asioista. Ja muistetaan, että voimme itse vaikuttaa omalta osaltamme oman perheemme kulttuuriin.

Krista Inkinen

Kasvatuksen työntekijä

Oriveden seurakunta

Ps. Alla olevassa lähdekirjallisuudessa ensimmäinen kirja oli minulle uusi tuttavuus, mutta suosittelen lukemaan, jos aihe kiinnostaa enemmänkin. Eivätkä kaksi sen jälkeistä kirjaakaan todellakaan huonoja oheislukemisia ole myöskään.

Lähdekirjallisuus:

Kulttuuri lapsen kasvattajana - Anja Riitta Lahikainen, Raija-Leena Punamäki ja Tuula Tamminen

Ihmisen psykologinen kehitys – Jari-Erik Nurmi, Timo Ahonen, Heikki Lyytinen, Paula Lyytinen, Lea Pulkkinen ja Isto Ruoppila

Leikin käsikirja – Aili Helenius ja Leena Lummelahti

Jauhot pölisee!

Muotoile taikinasta pötkylä

Nyt meillä on valitettavasti päiväkerhot jäissä, todennäköisesti koko lopun kevätkauden, joten haluan vinkata teille kivan reseptin. Kampanisut eivät liene kovin tuttuja Oriveden korkeuksilla, sillä niitä leivotaan erityisesti Lapissa. Oma Ämmini (isoäiti) leipoo niitä välillä, kun käymme, mutta tämä Kampanisujen resepti on anopiltani, jonka kotipaikka sijaitsee Sallassa. Herkulla on sama nimi, mutta erilaisia reseptejä. Muotoilu on kuitenkin samanlainen! Näitä on mukava leipoa lasten kanssa, sillä taikina on aika mukavaa käsitellä melko pienenkin.

Kampanisut:
250 g voita
1,5 dl sokeria
noin 500 g vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa

Leikkaa samankokoisiksi paloiksi

0,25 tl suolaa
1 kananmuna
1 dl kermaviiliä

1. Mittaa kuivat aineet ja sekoita ne yhteen. (jauhot, ruokasooda, suola) 
2. Mittaa pehmeä voi ja sokeri kulhoon, vatkaa vaahdoksi.
3. Sekoita voi-sokeri vaahtoon kananmuna ja kermaviili.
4. Lisää jauhoseos, vatkaa mahdollisimman vähän.

Leikkaa kamman "piikit"

5. Muotoile taikina pitkäksi pötkyläksi 2-4 osassa, leikkaa palasiksi, litistä ja leikkää niihin "kamman" piikkejä.
6. Laita uunipellille, paista 200 asteisessa uunissa nisujen koosta riippuen 10-20 minuuttia. Kampanisut saavat jäädä päältä melko vaaleiksi, sillä ruskistuvat jostain syystä nopeammin pohjasta. Ehtivät siis palaa, jos ovat päältä ruskeita!
7. Herkuttele!  

Paistamista vailla

Täydelliset!

Ja sitten herkuttelemaan!

Mitä minun kummilapselleni kuuluu?

Lapselle tarvitaan kasteessa vähintään 1-2 kummia, mutta ylärajaa kummien määrälle ei ole. Neljä kummia lienee melko tavanomainen kummien määrä. Mikä on kummin tärkein tehtävä? Olla kummilapsensa ystävä, tuki ja turva, ja rukoilla hänen puolestaan. Kummius kapenee helposti syntymäpäivä- joululahjaostoksi, mutta lahjakone on harvemman vanhemman toiveissa kummiksi pyydettäessä. Muutamalta lapselta kysyessäni, mikä on parasta kummissa, oli vastaus, että kummi on aina lähellä, kun tarvitsee. 

Kumminkaa.fi-sivustolta löytyy vinkkejä kummille, joiden avulla voi olla läsnä kummilapsen elämässä. Kopioin vinkit tähän alle, mutta sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista luettavaa. Nyt ei pääse kummilapsen luo kyläilemään tai lähtemään elokuviin, joten sitä suuremmalla syyllä olisi hyvä pitää yhteyttä yllä muilla keinoin: hänelle voi soittaa, lähettää postikortin tai vaikka yhdessä haaveilla ja suunnitella kesäistä retkeä. Tämä pätee myös toisinpäin: lapsi voi yhtälailla ilahduttaa omaa kummiaan lähettämällä vaikka jonkin askartelun kummin iloksi.

31.5. vietetään valtakunnallista Kumminpäivää, johon kannattaa tarttua. Ehkä tänä vuonna sitä ei päästä viettämään erilaisten tapahtumien merkeissä, mutta sitä voi juhlistaa oman kummilapsen kanssa. 

10 vinkkiä kummille

Poimi listalta vinkkejä yhteiseksi iloksenne:

1. Anna lahjaksi kivaa tekemistä 

Anna syntymäpäivälahjaksi yhteistä tekemistä. Monessa kaupungissa on eri ikäisille lapsille ja nuorille sopivia kiipeily-, sisäleikki-, trampoliini- ja seikkailupuistoja. Tai menkää ratsastamaan, ajamaan mikroautoilla, katsomaan teatteriesitystä, sirkusta tai jalkapallopeliä. Jos olet mielummin lahjapakettien kannalla, lähtekää yhdessä kaupungille tai kauppakeskukseen ostoksille. 

2. Luokaa yksi helposti toteutettava perinne 

Jäätelönsyöntihetki aina kesäloman alkaessa, vierailu joulukadun avajaisissa, yksi yhteinen lauantaipäivä vuodessa. Keksikää teille molemmille sopiva kiva ja helposti toteutettava asia, jonka voitte toistaa samaan aikaan joka vuosi. Traditiot jäävät mieleen! 

Mikä voisi olla oma perinteesi tai päivästä toiseen toistuva kummihetki? Perinne voi olla myös kummin oma ja henkilökohtainen. Muista kummilastasi vaikka iltarukouksissa – ja kerro hänelle lempirukouksesi.

3. Osallistu harrastuksiin

Seurakunnissa ja lasten harrastuksissa on usein tapahtumia ja esityksiä, joihin kummi voi osallistua. Harrastuksissa on myös avoimien ovien päiviä, jolloin voi mennä katsomaan harjoituksia, ja monissa päiväkodeissa vietetään tärkeän ihmisen päivää, jolloin lapselle läheinen aikuinen voi vierailla päiväkodissa. Menkää yhdessä tutustumaan niihin paikkoihin, jotka ovat kummilapsellesi tärkeitä. 

4. Ole kuulolla – ja läsnä 

Jos yhteinen ajanvietto on pitkän välimatkan vuoksi hankalaa, vaali yhteydenpitoa enemmän muilla tavoin. Lähetä postikortti, kirjoita kirje tai laita viestiä kummilapsesi käyttämän sovelluksen kautta. Kysy kuulumisia ja kerro, mitä sinulle kuuluu. Tavallisten kuulumisten vaihtaminen on parasta välittämistä. 

5. Kyläile kummilapsen luona 

Kyläilyn voi toteuttaa hyvin matalalla kynnyksellä – ja muulloinkin kuin syntymäpäivinä. Auta läksyissä, päällystä koulukirja koulun alkaessa. Leipokaa yhdessä, viekää koira ulos tai pelatkaa lautapeliä, pleikkaa tai lukekaa kirjaa. Mitä, jos teillä olisikin yhteinen lukupiiri? 

6. Anna kummilapsen opettaa sinua 

Sinun ei tarvitse välttämättä keksiä, mitä tekisitte yhdessä. Anna kummilapsen johdattaa sinut maailmaansa ja opettaa sinua rakentamaan legoja, tekemään keppihevosratoja, valmistamaan limaa, pelaamaan tietokonepeliä, kuvaamaan ja editoimaan videoita, tekemään kärrynpyöriä. Kummius on vastavuoroista – ja siksi niin kivaa! 

7. Tarjoudu viemään tai hakemaan 

Sovi päivä, jolloin haet kummilapsen päivähoidosta tai koulusta. Vanhempaa kummilasta voit saattaa harrastukseen tai kuskata vaikka pidemmällä asuvalle kaverille kylään. Matkaa tehdessä on luontevaa jutella mistä tahansa, eikä tekemistä tarvitse erikseen miettiä.  

8. Menkää retkelle

Valitkaa helppo retkikohde ja pakatkaa eväät reppuun. Retki voi olla esimerkiksi kirjastoon, rannalle, puistoon, metsään, museoon, taidenäyttelyyn tai pienempien lasten kanssa omalle pihalle. Retkeily sopii kaiken ikäisten kummilasten kanssa reippailuksi, kunhan retkieväisiin on panostettu tarpeeksi. Mistä sen tietää, vaikka joskus se retki ulottuisi ulkomaille saakka! 

9. Ota kummilapsi mukaan elämääsi

Kutsu kummilapsesi kylään kotiisi, mökillesi, työpaikallesi, harrastukseesi. Kun pidät juhlat, kutsu kummilapsesi käymään juhlissa. Kummilapsen kanssa voi osallistua esimerkiksi ”Lapsi mukaan töihin” -päivään. Voisiko työpaikkasi ottaa kummilapsesi TET-harjoitteluun tai palkata ensimmäiseen kesätyöhön? 

10. Ehdota jotain erilaista

Kysele kummilapseltasi ja hänen vanhemmiltaan, missä kummilapsesi ei ole koskaan ollut, ja vie hänet sinne. Jääkiekkopeliin, kesäteatteriin, maauimalaan, konserttiin, pesäpallo-otteluun, laskettelemaan, keilaamaan, sushille tai haravoimaan? Se, mikä on sinulle tuttua, voi avata hänelle ihan uuden maailman.

                                      (https://kumminkaa.fi/nappaa-vinkit-talteen/10-vinkkia-kummille/)