Mitä tänään leikitään?

Kerho on tulvillaan monenlaisia leluja ja pelejä, joten leikitkin ovat moninaisia. Aikaisemman julkaisun mukaisesti tämän syksyn hittejä ovat olleet dinosaurukset, mutta muitakin erityisiä suosikkeja on ollut myös. Autoilla ajetaan lähes joka kerta, sairaala on usein pystyssä ja kerhon tädeiltä hoidetaan kaikki mahdolliset taudit, kuten 100 asteen kuume. Barbit ovat perustaneet oman kirkkokuoron ja muumit seilaavat laivallaan pitkin kerhohuonetta. Junarata kulkee usein ympäri kerhohuonetta ja eläimillä on suuren suuri eläintarha. Kerholaisilla on todella hyvä mielikuvitus monenlaisiin leikkeihin ja ihanasti kaikki otetaan mukaan leikkeihin.

 

 

 

Nyt juhlitaan!

Keskiviikkona 7.11. seurakuntakeskuksen salin täytti juhlatunnelma, sillä kaikki tämän vuoden 5-vuotiaat kutsuttiin juhlimaan syntymäpäivää. Synttärisankareita olikin paikalla peräti 53! Juhlijoiden mukana oli vanhempia ja isovanhempia noin 40, eli meillä oli suuret juhlat. Ennen juhlan alkua muutamat lapset intoutuivat leikkimään hippaa, tanssimaan, hyppimään ja hihkumaan innosta rakkaan ystävän kanssa, joka oli myös saapunut juhliin. Henna nappasi avukseen huomion herättämiseen kattilan kannen ja suuren puurokauhan, sillä ääntä oli niin paljon, ettei oma ääni

riittänyt ylittämään puheensorinaa.

Alkuun kyseltiin vähän kuluneesta päivästä, ketkä olivat viettäneet päivää kotona, kerhossa päiväkodissa, mummolassa, perhepäivähoitajalla ja erään lapsen toiveesta kysyttiin muskarissa olleet. Ja lapset vastasivat viittaamalla itseensä sopivalla kohdalla. Sitten alkoivat pikkuhiljaa olla kaikki päivänsankarit paikalla salissa ja pääsimme aloittamaan varsinaista juhlaohjelmaa.

Hennan alkusanojen jälkeen leikittiin ja laulettiin karhujen talviunesta. Laulu johdatti meidät kuuntelemaan satua Kultakutrista ja kolmesta karhusta. Upeiden äänitehosteiden saattelemana lukijan pienistä kömmähdyksistä huolimatta jännittävä satu saatiin hienosti kuunneltua loppuun saakka. Juhliin kuuluu tietenkin tanssiminen ja sadun kuuntelemisen jälkeen kaikki pääsivät tanssimaan Huugi guugin tahdissa. Komeita pyörähtelyjä saimmekin nähdä!

Sitten olikin vuorossa Mikan pitämä juhlapuhe, jossa mietittiin mitä voisi leikkiä Elsa-nukella tai mitä jalkapallolla tehdään. Mikalla oli mukana myös sateenvarjo, jonka Mika kertoi suojelevan meitä sateelta, aivan kuten Jumala suojelee ja varjelee meitä elämämme varrella.

5-vuotiaat pääsivät askartelemaan itselleen karhunmuotoisen koristeen pilliin, jolla pian herkkupöydässä juotiin mehua. Askartelu onnistui hienosti ja karhuista tuli upean näköisiä! Karhuja sai koristella tarroilla ja värikynillä. Niinhän siinä kävi, että osa karhuista olikin aivan vuorattuina tarroilla!

Askartelun jälkeen olikin vuorossa onnittelulaulu, joka raikasi suomeksi sekä englanniksi. Siitä siirryimmekin maistelemaan herkullista vadelma-täytekakkua, keksejä ja mehua.

Päivänsankarit olivat hieman eri aikaan valmiita pöydästä ja viimeisiä lapsia odotellessa Henna alkoi laulaa valmiiden kanssa mm. autolla ajamisesta leipuri Hiivan leivonnaisista. Autoja ja pullia oli niin pikkuruisia kuin suuriakin. Kun kaikki synttärisankarit olivat saaneet kakkunsa syötyä, alkoivat juhlat olla lopuillaan ja jäljellä oli enää syntymäpäivälahjan saaminen, joka oli valtavan paksu lasten Raamattu. Tämän vuoden Raamatussa olikin kirjoitettuna sivu vuoden jokaiselle päivälle! Juhlat onnistuivat hyvin ja innokkaat 5-vuotiaat osallistuivat reippaasti ohjelmaan. Kiitos kaikille osallistuneille!

Retki Kirkkolahdelle

Pikku tutkijoiden kanssa lähdimme liikuntaviikolla retkeilemään Kirkkolahden uimarannalle. Kävelimme sinne kerholta kauniissa auringonpaisteessa ja huomasimme matkalla paljon mielenkiintoisia, juuri tähän kauniiseen syksyyn liittyviä asioita. Puissa oli vielä paljon kullankeltaisia lehtiä, kävelytien sivussa oli runsaasti kirkkaanpunaisia kärpässieniä, joiden lakit olivat aivan erimuotoisia: korkeita ja kapeita, laakeita, littanoita ja tasaisen pyöreitä. Orava kiipeili männyssä kulkiessamme hautausmaan poikki ja haudoille oli laitettu kynttilöitä lyhtyihin sekä kanervia kukoistamaan.

Perille päästessämme lapset alkoivat leikkiä mukaan ottamillamme ulkoleluilla, lapioilla, ämpäreillä, siivilöillä ja hiekkakakkumuoteilla. Osa alkoi kaivaa suuria kuoppia ja etsiä aarretta! Muutama lapsi halusi hakea märkää hiekkaa ämpäriin aivan veden rajasta, mutta muutoin vesi ei onneksi houkutellut lapsia ja kaikki pysyivät kuivina!

Kun olimme hetken saanet leikittyä, Krista piti pienen hartaushetken ja rutiinien mukaan kaikki saivat soittaa triangelia hetken alkamisen merkiksi. Hiljaisuuden kynttilää meillä ei ollut, joten kaikki sytyttivät omat sormikynttilät, jotka lopuksi puhallettiin sammuksiin. Aiheena oli rukous ja sen monet muodot. Keskustelimme, että rukous voi olla myös vaikka laulu.

Hartauden jälkeen kerholaiset söivät herkulliset eväänsä (ja kerhotädit katselivat haikeina vieressä, sillä olivat unohtaneet omansa kerholle) ja katselimme kaunista auringonpaistetta lahden yllä. Eväiden syönnin jälkeen leikimme vielä hetken, kunnes oli aika lähteä kävelemään takaisin kerholle päin. Kaikki kerholaiset jaksoivat nätisti kävelymatkat molempiin suuntiin ja muistivat melko hyvin pysyä reunassa, vain välillä katse kiinnittyi johonkin niin kiinnostavaan, että askeleet hieman harhailivat. Retki oli ihanaa vaihtelua peruskerhopäivään ja kaikilla oli hauskaa!