Mielikuvitusta!

Päiväkerhoissa on monenlaista puuhaa, joista yksi hyvinkin suosittu ohjelmaosuus on vapaan leikkimisen aika. Olemme Pikkututkijoiden ryhmälle tehneet aina välillä niin, että sadun lukemisen jälkeen he ovat saaneet itse valita mitä leluja heille nostetaan alas tai jos lelut ovat olleet helposti saatavilla ovat he ottaneet niitä omatoimisesti esiin. Olemme huomanneet, että ei kulu kuin pieni hetki ja leikit ovat hyvin usein täydessä touhussa. Tarkemmin leikkejä tarkkaillessa, huomaa mitä mielenkiintoisempia ja mielikuvituksellisimpia leikkejä. Kuuntelin yhtenä päivänä, kun kaksi lasta ennen vapaata leikkiaikaa sopivat keskenään, että menevät pikkulegojen kimppuun sitten kun sadun lukeminen loppuu. Kun satu loppui, pojat ryntäsivät pikkulegojen luokse. Kun he pääsivät rakentelun alkuun niin ei mennyt kovin montaa hetkeä, kunnes koossa oli jo ihan selkeä rakennelma. Menin lähemmäksi katsomaan, mitä lapset rakentelevat ja kyselin lapsilta mitä he ovat rakentamassa. Molemmat innoissaan kertoivat, kuinka heillä on uimahalli ja parkkipaikka sekä ajotie. Enää piti hieman lisätä maisemaan lisää erilaisia esineitä ja asioita, kuten autoja, puita ja hyppyriä. Aina tuollaisen tilanteen kohdatessa, huomaa miten mielikuvitus voi tuoda paljon iloa leikkeihin ja miten hyvän mielikuvituksen omaava voi keksiä, vaikka mitä hyvinkin yksinkertaisista leluista, esineistä ja asioista. Leikki voi jatkua hyvinkin kauan ennen kuin siirrytään seuraavaan.

Kaikille lapsille ei ole silti itsestäänselvyys omata hyvää mielikuvitusta. Jos näin on niin ei mitään hätää! Mielikuvittelua voi harjoitella. Kaikki alkaa kekseliäisyydestä. Muistan kun vuosia sitten olin lastensuojelun puolella harjoittelussa ja yksi lapsi valitti, että hänellä on tylsää. Ajattelin, että keksin erilaisia vaihtoehtoja hänelle ja kerroin nämä vaihtoehdot, joista hän valitsi yhden. Myöhemmin kysyin harjoittelun ohjaajaltani, että mitä muita vaihtoehtoja voisin lapselle ehdottaa silloin kun hän valittaa tylsyyttään. Yllätyin kun ohjaajani sanoi, että en saisi antaa lapselle valmiita vaihtoehtoja. Ohjaajani selitti minulle, että kun lapsi valittaa tylsyyttään niin ei kannata antaa valmiita vastauksia vaan antaa lapsen keksiä itse. Näin tekemällä lapsen kekseliäisyys kasvaa ja mielikuvitus kehittyy, kun hänen pitää miettiä, mistä tekemisestä hän itse pitäisi. Lapsi voi olla tuskallinen, kun aikuinen ei anna valmiita vaihtoehtoja, mutta samalla teet lapselle palveluksen, kun annat hänen itse miettiä mikä häntä voisi kiinnostaa tai mistä hän voisi pitää. Tätä kautta voi syntyä mitä ihmeellisempiä ja mielikuvituksellisia ajatuksia, jotka voivat lopulta olla paljon mielenkiintoisempia kuin mitä itse aikuinen olisi antanut vaihtoehdoiksi.

Tämä kyseinen tapaus on jäänyt mieleeni kirkkaana ja yritänkin aina muistaa, etten anna täysin valmiita vastauksia, jos joku lapsi valittaa tylsyyttään. Toki jos lapsi ei tiedä mistä esimerkiksi päiväkerhossa aloittaisi leikkimisen niin voin ohjata häntä katselemaan ympärilleen ja vaikka kertomaan mitä meillä on kerhossa leluja. Tai katsomaan onko muilla lapsilla minkälaisia leikkejä meneillään. Pyrimme välttämään stereotyypistä ”tuolla on nuo tyttöjen lelut” ja ”tuolla nuo poikien lelut” mene katsomaan sieltä- vaan kaikki lelut ovat yhtä lailla kaikille saatavilla ja otamme myös esille niitä tasapuolisesti eri ominaisuuksien mukaan (esim. rakenteluun liittyvät lelut, erilaiset hahmot, lautapelit ja palapelit yms.).

Kaikille aikuisille ei ole myöskään helppoa heittäytyä mukaan lapsen mielikuvitukseen ja leikkeihin. Voi olla, että olo tuntuu kömpelöltä ja ei tiedä miten pitäisi leikkiä lapsen mukana. Tärkeintä tässä mielestäni on se, että yrittää parhaansa. Lapsi arvostaa varmasti jo pelkkää kuuntelevaa läsnäoloasi, vaikka sinusta tuntuisi siltä, että et esimerkiksi pysy perässä kaikissa lapsen leikkien käänteissä. Siis kuuntele, kysele ja kokeile rohkeasti yhdessä lapsen kanssa. Näin kevään pikkuhiljaa tehdessä tuloaan erilaiset pikkuretket esimerkiksi erilaisille poluille ja metsiin voivat olla aikamoisia tutkimusmatkoja ja yhdessä lapsen kanssa voi ihastella ja ihmetellä mitä kevät on saamassa aikaan. Pienistä yksinkertaisista ihmettelyn aiheista voi avartua aivan uusia maailmoja, kun kulkee eteenpäin itsekin avoimella ja ihmettelevällä mielellä.

Siunattua kevättä toivotellen Krista Kumara