Retki Kirkkolahdelle

Pikku tutkijoiden kanssa lähdimme liikuntaviikolla retkeilemään Kirkkolahden uimarannalle. Kävelimme sinne kerholta kauniissa auringonpaisteessa ja huomasimme matkalla paljon mielenkiintoisia, juuri tähän kauniiseen syksyyn liittyviä asioita. Puissa oli vielä paljon kullankeltaisia lehtiä, kävelytien sivussa oli runsaasti kirkkaanpunaisia kärpässieniä, joiden lakit olivat aivan erimuotoisia: korkeita ja kapeita, laakeita, littanoita ja tasaisen pyöreitä. Orava kiipeili männyssä kulkiessamme hautausmaan poikki ja haudoille oli laitettu kynttilöitä lyhtyihin sekä kanervia kukoistamaan.

Perille päästessämme lapset alkoivat leikkiä mukaan ottamillamme ulkoleluilla, lapioilla, ämpäreillä, siivilöillä ja hiekkakakkumuoteilla. Osa alkoi kaivaa suuria kuoppia ja etsiä aarretta! Muutama lapsi halusi hakea märkää hiekkaa ämpäriin aivan veden rajasta, mutta muutoin vesi ei onneksi houkutellut lapsia ja kaikki pysyivät kuivina!

Kun olimme hetken saanet leikittyä, Krista piti pienen hartaushetken ja rutiinien mukaan kaikki saivat soittaa triangelia hetken alkamisen merkiksi. Hiljaisuuden kynttilää meillä ei ollut, joten kaikki sytyttivät omat sormikynttilät, jotka lopuksi puhallettiin sammuksiin. Aiheena oli rukous ja sen monet muodot. Keskustelimme, että rukous voi olla myös vaikka laulu.

Hartauden jälkeen kerholaiset söivät herkulliset eväänsä (ja kerhotädit katselivat haikeina vieressä, sillä olivat unohtaneet omansa kerholle) ja katselimme kaunista auringonpaistetta lahden yllä. Eväiden syönnin jälkeen leikimme vielä hetken, kunnes oli aika lähteä kävelemään takaisin kerholle päin. Kaikki kerholaiset jaksoivat nätisti kävelymatkat molempiin suuntiin ja muistivat melko hyvin pysyä reunassa, vain välillä katse kiinnittyi johonkin niin kiinnostavaan, että askeleet hieman harhailivat. Retki oli ihanaa vaihtelua peruskerhopäivään ja kaikilla oli hauskaa!